tiistai 3. heinäkuuta 2012

Back in business

Uskomatonta, miten tämä elämä heittelee. Vuosi sitten tähän aikaan pureskelin hermostuksissani kynsiäni, tietäen, että muutto Espanjaan on edessä vain kahden kuukauden kuluttua.

Nyt istun uudessa asunnossani Tampereen keskustan tuntumassa, enemmän tai vähemmän purettujen muuttolaatikoiden hävityksen kauhistuksessa, yrittäen ymmärtää, mitä kulunut vuosi oikein piti sisällään.

No, se piti sisällään...

...suurenmoisia ihmisiä, suurenmoista ruokaa...
...kotiinkuljetus-sushia (PALJON! Ja USEIN!)

...myös uusien lajien opettelua...

...melkoista maisemaa (myös aftersunia, huh!)...

...oman kehon rajojen kokeilua...

...

...suurenmoisia ihmisiä, tunnelmallisia ruokailuhetkiä...

...tunnelmallisia hetkiä parvekkeella viinipullon kera...

...fiestaa, rakkautta, rakkauden fiestaa...

...suurenmoista ruokaa...

...fiestaa...

...!!!...

...pieniä juhlahetkiä...
...isoja juhlahetkiä...
...Yhtä elämän juhlaa! (Vaikka viimeinen kuva on Kemistä.)



No, nyt onkin sitten tilinteon hetki. Vaikka Espanjassa tuli liikuttua paljon, ei se mitenkään voinut kompensoida tuota ylitsepursuavaa elämäntyyliä.

Fyysisesti olen ehkä paremmassa kunnossa kuin ikinä, mutta ei pidä olla erityisen fiksu tajutakseen, että farkunreunasta pursuaa yli.

Onneksi meillä on siihen lääkkeet. Eilen juhlistin kurinpalautusta haalimalla jääkaapin täyteen maitorahkaa, maustamatonta kanaa, tofua (yritän siirtyä asteittain minimalistiseksi lihansyöjäksi), tuoreita vihanneksia, kananmunia - ja ennen kaikkea, suomalaisia mansikoita.

Eilen oli myös ensimmäinen tunti CrossFitin peruskurssia. Voin varovaisesti vannoa olevani koukussa jo nyt, vaikka tämä kuva osoittautui harvinaisen totuudenmukaiseksi:

Nyt aamulla tuntuu iloisesti erityisesti yläkropan lihaksissa. Niin pitääkin! Hyvä! Ihanaa! Lisää!

Aamulla rohkenin myös nousta vaa'alle ensimmäistä kertaa melkein vuoteen. On muuten aika vaikea arvioida omaa painoansa - tuntuu, kuin olisin voinu painaa mitä tahansa kuudenviiden ja seitsemänviiden välillä. Kuitenkin ennen vaa'allenousua tein empiirisen kokeen...
25.5.2011...
...3.7.2012.
Ei muuten ole humpuukia, että nuo kehonrakentajat ynnä muut lihaksiansa esittelevät henkilöt vetävät rullasta väriä ihoon ennen lavalle nousemista. Käsivarsi näyttää melko huomattavasti virtaviivaisemmalta jälkimmäisessä kuvassa. Vai johtuuko se sittenkin intensiivisistä capoeira-treeneistä? Vai ehkä vähän molemmista?

Oli miten oli, mekko ei kyllä mennyt päälle todellakaan mitenkään helposti. Se vaati nitkuttelua ja uloshengitystä. Ylemmässä kuvassa painan muistaakseni suurinpiirtein 62 kiloa, ja tänä aamuna, jälkimmäisen kuvan kohdalla... dun dun dun... virallinen painoni Espanjan jälkeen on 66,2 kiloa. Huomattavasti odotettua armollisempi lukema, mutta valitettavasti se vaaka kun ei kerro kokototuutta. Lihasmassaa on lähtenyt sieltä, mihin rasvaa on tullut. Niin se vain on. Mahasta on tullut melkoinen röllykkä.

Noh.

Listalta löytyy paljon proteiineja, laadukkaita hiilihydraatteja, vihanneksia, kauden marjoja ja hedelmiä, paljon vettä, vain maltillisesti alkoholia (silloinkin mieluiten jotain muuta kuin sokeripommidrinkkejä), ja kerran viikossa vapaapäivä. Liikuntalukujärjestyksessä lukee tällä hetkellä, että kolme kertaa viikossa CrossFit puolitoista tuntia, joka tosin pitää sisällään pääasiassa tekniikkaa. Lisäksi aamuaerobista, niin pitäisi joulukuun 17. päivään mennessä olla tytön siinä kunnossa, että mies häviää vedon ja joutuu maksamaan sadan euron arvosta kolmen lajin illallista hienossa ravintolassa. Vedon ehto oli, että paino saa olla enimmillään 60,9 kiloa.

Eli noin puoli vuotta aikaa pudottaa 5,3 kiloa. Luulisi olevan helppoa - vaan miten käy?

Ok go!

6 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  2. Apua, Blogger - sähköpostissa odottanee sinua kiva kommenttitulva, tää näytti että kommenttejä tuli tuplana ja sitten ku poistin osan että ei tullukaan. Mutta, sanomani piti: IHANAA, ETTÄ OOT TAKAISIN! :)

    VastaaPoista
  3. Odotan tulevia postauksia niin innolla! :) Tykkään sun tyylistä, ja toivon että saisin sun jutuista vähän omaan elämäänkin puhtia :)

    VastaaPoista
  4. Oho, olipas mystisesti nämä kommentit täällä uudessa jutussa, en ees oikein huomannut! Ei muuta ku kohti uusia seikkailuja, kiva että ootte mukana! :)

    VastaaPoista
  5. Katoin eka että ihan liikaa tekstiä luettavaksi, mutta luinkin sitten kokonaan kun oli niin sujuvaa ja mielenkiintosta tekstiä! Sait uuden lukijan :)) voi kun sun tsemppi tarttuis nyt muhunkin!! ;)

    VastaaPoista